Spede

Pasasen Pertti on jumalauta kovin menestyjä, joka pohjantähden alla on kuunaan syntynyt.

Kyllä.

Viime viikon torstaina Spede olisi täyttänyt 84 vuotta. Luojan kiitos Pasanen kuitenkin kuoli jo kolmetoista vuotta sitten, sillä muuten hän olisi edelleen muistuttamassa meitä siitä, kuinka helvetin toivottomia me kaikki muut olemme.

Speden elämää voisi kuvailla sanoin "pysäyttämätön panomiesnero." Elokuvien, televisiosarjojen ja keksintöjen ohella Speden harrastuksiin kuului myös nuorten missien paneskeleminen, ja tällaisista elämäntavoista jokaisen menestyjän elämän kuuluisikin koostua.

Enemmän tätä.

Mies, jonka mielestä on kummunnut sellaiset klassikot kuin Spede special, Spedestroikka, Speden sallitut leikit, Speden spelit sekä Kymppitonni, ei välittänyt paskankaan vertaa siitä, mitä muut ajattelivat hänen tekemisistään. Spede ajoi projektejaan eteenpäin itsevarmuudella, jota voidaan verrata ainoastaan tähän:

Moderni Spede.

Itse muistan Speden lähinnä siitä, että hän vietti lauantai-iltapäivät nöyryyttämällä muita korttipeleissä, pallon potkimisessa ja hulavanteen pyörittämisessä. Ja jos joku vieraista kehtasi voittaa isännän jossain lajissa, Spedeä vitutti aivan vietävästi. Mainiota viihdettä siis.

Suomalaisen tv-viihteen merkkipaaluja.

Nuoremman väestön, ja itse asiassa koko Suomen kansan, kannalta on kuitenkin sääli, etteivät he pääse enää nauttimaan Speden tuotannosta vähintään kerran viikossa. Sillä Pasasta seuraamalla oppii elämästä paljon enemmän kuin mistään elämämkoulusta. Minulle Spede symboloi periksiantamattomuutta, luovuutta, viriiliyttä sekä itsevarmuuden tuomaa voimaa. Siksi vietänkin pääsiäistä juhlistaen modernia vapahtajaamme Spedeä.