Yllättävän usein sitä löytää itsensä jostain asuntonsa neljästä nurkasta itkemässä yksin omaa kurjuuttaan. Sitä tajuaa olevansa säälittävä ihmisperse, jolle kukaan ei soita ja jonka puheluihin kukaan ei vastaa. Ja jos joskus joku sattuukin vastaamaan niin kertovat olevansa
muukalaislegioonassa eivätkä ehdi kaljalle seuraavaan neljään vuoteen. Aikaisemmin elämässäni olin yksi näistä säälittävistä ihmishylkiöistä, jotka valittivat oman olemassaolonsa kurjuutta ja yksinäisyyttä. Se kaikki on nyt kuitenkin historiaa, sillä vuoden alussa löysin itselleni uuden harrastuksen trollaamisesta.
Trollaaminen on aluksi nuorison parissa nopeasti levinnyt ja valtaisaa suosiota nauttinut internetilmiö. Se on oikeastaan aika yksinkertaista ja jokainen voi oppia alkeet muutamassa tunnissa. Trollaamisessa päämääränä on esiintyä peikkona internetin keskustelupalstoilla tai vaihtoehtoisesti joissain pelihuoneissa, jotka vaativat käyttäjältä sosiaalista toimintaa muiden käyttäjien kanssa.
Moni asiasta tietämätön luulee, että kyseessä olisi joku naurettava ilmiö jossa ihmiset ottavat kuvan itsestään pukeutuneena Teeveen pikkukakkosesta tutun Rölli-peikon asuun. Tämä käsitys on pelkkää kukkua. Alan harrastajien parissa Rölli-peikko nähdään enemmänkin aloittelijoille sopivana hahmona, joka sopii korkeintaan futisforumilla esiintymiseen. Todelliset mestarit etsivät itselleen peikkohahmon esimerkiksi vanhoista itäsaksalaisista kansansaduista. Trollaamisen kolminkertainen suomenmestari Heimo Haaparanta Pälkäneeltä esiintyi kerran sillan alla asuvana peikkona luvaten vauvaforumin käyttäjille kultaa ja rikkauksia, jos he vain arvaisivat hänen nimensä. Seuraavan 24 tunnin aikana vauvaforum.fi ylikuumeni kiukusteneiden äitien yrittäessä turhaan arvata Heimon peikkohahmon nimeä. Jostain kumman syystä myös lapsilisät nousivat polttavaksi keskustelunaiheeksi.
Itselleni trollaaminen on ollut hyvä tapa luoda sosiaalisia kontakteja sekä päästää ulos luovia kaasuja, jotka ovat muhineet sisälläni kauan. (Tähän sopisi nyt joku hauska pieruvitsi, mutta en suostu kirjoittamaan sellaista asiatekstin keskelle). Aloitin harrastukseni tämän vuoden keväällä vallattomalla hahmollani peikkopoika87, joka teki ensiesiintymisensä suomi24- treffipalstalla 2.2.2014.
Aloitin toimintani hitaasti. Lähettelin naisille viestejä joissa yritin imitoida peikon sihinää ja
murinaa. Menestys oli heikkoa. Sain jopa joitakin treffipyyntöjä tukevahkoilta naishenkilöiltä.
Tappion hetkellä päätin pyrkiä porautumaan syvemmälle peikkouden ytimeen. Halusin ajatella kuin peikko, puhua kuin peikko ja hetken ajan minusta tuntui että voisin oikeasti ollakin peikko.
Päästyäni sisälle hahmooni aloin ymmärtää peikon toimintaa ja sielua, joka ajaa peikkoa eteenpäin. Ymmärsin lähestyneeni uutta harrastustani aivan väärältä suunnalta. Nyt kaikki oli kuitenkin selvää. Eivät peikot sihise ja murise. Peikot lähettävät kuvia peikkokikkelistään viattomille naisille.
Ymmärrettyäni aiemmat virheeni ja mukautettuani harrastustoimintani visuaaliseempaan suuntaan aloin saavuttaa pieniä menestyksen rippeitä trollaamisessa. Yhä useammat naiset blokkasivat minut, joka trollaamisen maailmassa tarkoittaa sitä etten voinut enää lähettää heille enempää viestejä. Menestys, vaikkakin pieni sellainen, sai minut uhraamaan entistä enemmän aikaa uudelle harrastukselleni. Lainasin kirjastoista useita aihetta käsitteleviä kirjoja, mutta vasta luettuani Tohtori Hanz von Trollenheimin menestyskirjan ”trollaa itsesi huipulle”, ymmärsin todellisen mekaniikan trollaamisen takana. Enää ei riittänyt että vain nopeasti napsaisi kuvan kikkelistään, lisäsi sille peikolle ominaista karvoitusta tai hassun hatun ja lähetti kuvan internetin syövereihin. Nykyään tarvittiin enemmän. Kuvissa täytyy olla leikittelyä valolla ja varjolla. Kenties jopa pientä yhteiskunnallista sanomaakin. Innostukseni huumassa huomasin leikkeleväni SDP:n jäsenkirjaa saadakseni lisää syvyyttä trollaamiseeni. Karvoituksestani askartelin ilmetyn Jutta Urpilaisen, jonka sitten kuvasin syömässä makkaraa. Voitin Cosmopolitanin kuukauden trolli- arvonimen ja suomi24- treffipalstan ylläpito sulki tilini uhaten jatkotoimenpiteillä.
Kuten huomaatte on trollaamisen aloittaminen helppoa ja pienellä panostuksella on mahdollista menestyä ja saavuttaa kunnioitusta jo harrastuksen alkumetreillä. Siksi suosittelenkin trollaamista kaikille. Se tuo elämään sopivasti jännitystä, arvostusta sekä sosiaalista pääomaa, joita voi sitten käyttää myöhemmin vaikkapa kakunkoristeena.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti